Hengityssuojaimista on tullut monelle tuttu osa arkea. Niitä käytetään tartuntatautien leviämisen ehkäisyyn, allergiaoireiden vähentämiseen ja pölyltä suojautumiseen. Valinnanvaraa on paljon, ja eri tilanteisiin sopivat erilaiset suojaimet.
Tärkeintä on ymmärtää, mitä suojainta tilanne vaatii ja miten se asetetaan oikein kasvoille. Kirurginen kasvomaski ja hengityksensuojain ovat eri asioita, ja valinta niiden välillä riippuu siitä, halutaanko suojata muita vai itseä. Suojaimen teho jää heikoksi, jos se istuu huonosti tai sitä käsitellään liikaa kesken käytön.
Kasvomaskit ja hengityksensuojaimet#
Kasvomaskit ja hengityksensuojaimet ovat eri asioita, vaikka niitä käytetään usein rinnakkain.
Kirurginen kasvomaski suojaa ensisijaisesti ympäristöä käyttäjän pisaroilta. Se vähentää pisaratartunnan riskiä, mutta ei suodata tehokkaasti pieniä hiukkasia. Kirurginen maski sopii tilanteisiin, joissa halutaan vähentää omien hengitystiepisaroiden leviämistä.
FFP2- ja FFP3-luokan hengityksensuojaimet suodattavat myös sisäänhengitysilmasta pienhiukkasia. FFP2-suojain suodattaa vähintään 94 prosenttia hiukkasista ja FFP3 vähintään 99 prosenttia. Nämä sopivat tilanteisiin, joissa halutaan suojautua ilmassa leijuvilta hiukkasilta, kuten pölyltä tai tartunta-aerosoleilta.
Kangasmaskien suodatusteho vaihtelee huomattavasti materiaalin ja kerrosten mukaan. Ne soveltuvat lähinnä pisaratartunnan vähentämiseen, eivät pienhiukkassuojaukseen. Kangasmaski voi kuitenkin olla riittävä tilanteissa, joissa tavoitteena on lähinnä oman pisaraleviämisen vähentäminen lyhyen kohtaamisen aikana.
FFP2 vai kirurginen maski#
Jos tavoite on vähentää omien pisaroiden leviämistä lyhyessä kohtaamisessa, kirurginen maski voi olla käytännöllinen valinta. Jos tavoite on suojata käyttäjää pienemmiltä ilmassa leijuvilta hiukkasilta, tiiviisti istuva FFP2- tai FFP3-suojain on oikeampi lähtökohta.
Suojaustaso ei silti ratkaise kaikkea. Huonosti istuva FFP2-suojain voi vuotaa reunoista niin, että hyöty jää heikommaksi kuin paperilla näyttää. Käytännön valinnassa pitää siis katsoa sekä käyttötarkoitusta että sitä, pysyykö suojain kasvoilla tiiviisti koko tarvittavan ajan.
Milloin hengityssuojainta kannattaa käyttää#
Hengitystieinfektioiden aikana kasvomaski voi vähentää tartuntojen leviämistä erityisesti ahtaissa sisätiloissa ja julkisessa liikenteessä. Jos itsellä on oireita, maskin käyttö suojaa muita, ja kotona jatkohoidosta kannattaa lukea flunssan kotihoito-opas. Jos halutaan suojata itseä, FFP2-suojain on tehokkaampi valinta.
Siitepölyaikaan hengityksensuojain voi helpottaa ulkona liikkumista. Suojain vähentää siitepölyn pääsyä hengitysteihin, mikä voi lievittää nuhaa, aivastelua ja silmäoireita, ja yhdessä allergiakauden ennakoinnin keinojen kanssa arjesta tulee sujuvampaa. Tiiviisti istuva FFP2-suojain on tähän tarkoitukseen tehokkaampi kuin löysä kirurginen maski.
Kotitöissä, kuten remontoinnissa, hionnassa ja puutarhatöissä, pölyhiukkassuojain on hyvä valinta. Erityisesti vanhoja maaleja hiottaessa tai homekorjauksissa hengityksensuojain on tärkeä. Puutarhatöissä samaa kokonaisuutta täydentää puutarhanhoitajan terveysopas, jossa huomioidaan myös iho, pistot ja kuormitus. Näissä tilanteissa suojain kannattaa pitää kasvoilla koko työn ajan ja vielä hetken sen jälkeen, kunnes pöly on laskeutunut tai ilmanvaihto tuulettanut tilan.
Suojaimen valinta ja oikea käyttö#
Suojaimen teho riippuu istuvuudesta. Hengityksensuojaimen tulee asettua tiiviisti kasvoille niin, että ilma kulkee suodattimen läpi eikä reunojen välistä. Parta ja kasvojen karvoitus heikentävät tiivistymistä merkittävästi.
Kertakäyttöisiä suojaimia ei kannata käyttää useaan kertaan, koska suodatusteho heikkenee kosteuden ja käsittelyn myötä. Suojaimen ulkopintaa ei pidä kosketella käytön aikana. Kädet pestään aina ennen suojaimen asettamista ja sen poistamisen jälkeen.
Suojaimen säilytys ja vaihtoväli#
Kertakäyttöinen suojain vaihdetaan uuteen, kun se on kostunut, likaantunut tai hengitysvastus on kasvanut selvästi. Pitkän päivän aikana suojain voi kastua hengityksen kosteudesta, jolloin sen suodatusteho laskee. Suojainta ei kannata laskea leuan alle tai roikottaa korvasta taukojen aikana, koska tämä likaa suojaimen sisäpintaa. Jos suojainta tarvitsee päivän mittaan tilapäisesti ottaa pois, se kannattaa säilyttää puhtaassa, ilmavassa paikassa.
Lapsille sopivat suojaimet#
Lapsille on saatavilla pienikokoisempia maskeja, mutta niiden istuvuus vaihtelee. Pieni kasvomaski voi vähentää pisaratartuntaa, mutta tiivis FFP2-suojain on lapselle usein epämukava ja vaikea saada istumaan hyvin. Alle kolmevuotiaille maskia ei yleensä suositella. Isompi lapsi voi opetella maskin käyttöä aikuisen avustamana, jos tilanne sitä vaatii.
Milloin on hyvä hakeutua arvioon#
Jos hengitysoireet ovat voimakkaat eivätkä helpotu maskin käytöllä ja muilla keinoilla, on hyvä hakeutua arvioon. Jos oireisiin liittyy vinkunaa tai rasituksessa pahenevaa hengenahdistusta, astman itsehoidon perusasiat voivat auttaa hahmottamaan, milloin tarvitaan tarkempi arvio. Samoin kannattaa toimia, jos työssä altistuu toistuvasti pölyille tai kemikaaleille ja hengitystieoireita alkaa ilmetä. Työsuojelukysymyksissä työnantaja on velvollinen huolehtimaan asianmukaisesta suojauksesta.
Syventävä osuus ja lähteet#
Hengityksensuojainten standardit perustuvat eurooppalaiseen EN 149 -standardiin. FFP-luokitus kuvaa suodatustehoa standardisoidulla testihiukkaskoolla. Kirurgiset maskit puolestaan noudattavat EN 14683 -standardia, joka mittaa bakteeriensuodatustehoa ja hengitysvastusta. FFP2-suojaimet on suunniteltu suojaamaan käyttäjää ulkoisilta hiukkasilta, kun taas kirurgisen maskin päätehtävä on estää pisaroiden leviäminen käyttäjästä ympäristöön.
Syventävää tietoa:
- THL: Hengityksensuojainten käyttö. https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-taudinaiheuttajat/hengityksensuojainten-kaytto
- Työterveyslaitos: Hengitystieinfektioiden torjunta työpaikoilla. https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/pandemiat-ja-epidemiat/hengitystieinfektioiden-torjunta-tyopaikoilla