Loishäätö on yksi niistä asioista, jotka tuntuvat helposti sekavilta. Pitäisikö madottaa säännöllisesti, entä punkit, entä jos lemmikki ei oireile lainkaan. Usein paras lähtökohta on tämä. Loistorjunta tehdään sen mukaan, millaista elämää koira tai kissa elää. Metsäretket, saalistaminen, raakaravinto ja matkustaminen lisäävät riskiä. Sisäkissa elää eri maailmassa kuin aktiivinen ulkoilija.
Kun kokonaisuus on selkeä ja perustuu lemmikin arkeen, torjunta pysyy turvallisena ja tarpeellisena, eikä siitä tule jatkuvaa huolta.
Mitä loishäätö tarkoittaa#
Loishäätö kattaa yleensä kaksi asiaa. Sisäloiset ovat suolistossa eläviä loisia, kuten sukkulamatoja ja heisimatoja. Ulkoloiset elävät iholla ja turkissa, kuten kirput, täit ja punkit. Osa loistaudeista voi tarttua myös ihmisiin, joten torjunta on samalla sekä eläimen että kodin hyvinvointia.
Riskit vaihtelevat eläimen arjen mukaan#
Sisäkissan ja vapaasti ulkoilevan kissan loistorjunnan tarve ei ole sama. Samoin kerrostalossa asuva koira, metsässä liikkuva koira, koirapuistoissa käyvä koira ja ulkomaille matkustava koira altistuvat eri tavalla. Siksi hyvä kysymys ei ole vain se, milloin madotus tehdään, vaan mihin riskiin sillä vastataan.
Pennut, tiineet eläimet, perussairaat lemmikit ja monen eläimen taloudet vaativat tavallista tarkemman suunnitelman. Jos lemmikillä on ripulia, laihtumista, yskää, vatsan turvotusta, kutinaa tai turkissa liikkuvia pisteitä, pelkkä rutiinikäsittely ei välttämättä riitä. Silloin eläinlääkärin arvio auttaa valitsemaan oikean suunnan.
Milloin loishäätö on ajankohtainen#
Loiset eivät aina näy heti. Silti arjessa on muutama tilanne, jossa kannattaa pysähtyä. Jos koira tai kissa alkaa kutista poikkeavasti, nuolee itseään jatkuvasti, turkista löytyy kirpun ulosteen näköisiä mustia pisteitä tai ulosteessa näkyy valkoisia, riisinjyvän kaltaisia paloja, loistorjunta on ajankohtainen. Myös ripuli, oksentelu, laihtuminen ja yleinen alakulo voivat joskus liittyä sisäloisiin, etenkin pennuilla.
Jos kotona on useampi eläin, loiset kiertävät helposti. Silloin torjunta suunnitellaan yleensä niin, että kaikki eläimet hoidetaan samaan aikaan.
Ulkoloiset ja niiden torjunta#
Kirppu aiheuttaa kutinaa ja ihoärsytystä, ja se voi kulkeutua kotiin myös ihmisen vaatteissa. Jos kirppuja epäillään, pelkkä eläimen hoitaminen ei aina riitä, sillä munat ja toukat jäävät ympäristöön. Säännöllinen imurointi ja tekstiilien pesu tukevat torjuntaa.
Punkit aktivoituvat ulkoilukaudella, ja niiden kanssa tärkein tapa on yhdistelmä. Ennaltaehkäisy, päivittäinen tarkistus ja nopea poistaminen. Punkki kannattaa poistaa heti, kun se huomataan, ja seurata puremakohtaa seuraavina päivinä. Ihmisillä punkin puremaa seurataan erityisesti borrelioosin varhaismerkkien varalta.
Sisäloiset ja niiden torjunta#
Sisäloiset liittyvät usein siihen, mitä lemmikki syö ja missä se liikkuu. Saalistava kissa altistuu eri tavalla kuin sisällä viihtyvä. Raakaravinto ja metsästys lisäävät riskiä. Pennuilla sisäloiset ovat tavallisempia, ja siksi madotusohjelma sovitaan usein kasvun ja elämäntilanteen mukaan.
Heisimadon kohdalla yksi käytännön asia on hyvä muistaa. Jos lemmikillä on kirppuja, heisimadon riski kasvaa, koska kirppu voi toimia väli-isäntänä. Silloin ulkoloisten torjunta on samalla osa sisäloisten ehkäisyä.
Valmisteen valinta ja turvallinen käyttö#
Loistorjunnassa on eri muotoja, kuten niskaan annettavat valmisteet, suun kautta annettavat tabletit ja erilaiset kaulapannat. Ulkoloisten osalta yksityiskohtia löytyy punkkilääke lemmikille -oppaasta. Valinta riippuu lajista, painosta, iästä ja siitä, kuinka paljon lemmikki pesee itseään tai toisia eläimiä. Ohje kannattaa lukea joka kerta rauhassa, sillä valmisteet eivät ole keskenään samanlaisia.
Yksi turvallisuussääntö on ehdoton. Kissoille ei anneta koirille tarkoitettuja loistorjuntavalmisteita. Tämä voi olla kissalle hengenvaarallista. Myös pennuilla, tiineillä ja imettävillä sekä perussairailla eläimillä tuotevalinta tehdään eläinlääkärin ohjeella.
Jos lemmikille tulee hoidon jälkeen voimakasta väsymystä, oksentelua, ripulia, tärinää tai muuta selvästi poikkeavaa, lopeta valmisteen käyttö ja ota yhteyttä eläinlääkäriin.
Milloin on hyvä hakeutua arvioon#
Hakeudu eläinlääkärin arvioon, jos lemmikki on poikkeuksellisen väsynyt, ei syö tai juo, oksentaa toistuvasti tai ripuloi runsaasti. Arvio on tärkeä myös silloin, jos ulosteessa näkyy verta, lemmikki laihtuu selvästi tai vointi huononee nopeasti.
Hakeudu arvioon myös, jos epäilet loisia mutta oireet jatkuvat hoidoista huolimatta, jos kyse on pienestä pennusta tai kissanpennusta, tai jos et ole varma siitä, mikä valmiste sopii juuri teidän tilanteeseen. Jos lemmikki on saanut väärän valmisteen, esimerkiksi kissalle on annettu koiran tuote, tilanne vaatii välitöntä yhteydenottoa eläinlääkäriin.
Syventävä osuus ja lähteet#
Loistorjunta onnistuu parhaiten, kun se tehdään suunnitelmallisesti. Ulkoloisissa korostuu usein ympäristö, sillä kirpun elinkierto jatkuu matoissa ja tekstiileissä, vaikka eläin hoidettaisiin. Sisäloisissa taas riskit liittyvät ruokintaan, saalistamiseen ja siihen, missä eläin liikkuu. Kun nämä kohdat tunnistaa omassa arjessa, torjunta ei ole jatkuvaa lääkintää vaan selkeä, perusteltu osa lemmikin hoitoa.
Syventävää tietoa:
- Fimea: Eläinlääkkeet. https://fimea.fi/elainlaakkeet
- Ruokavirasto: Eläinten terveys ja eläintaudit. https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/