Madotus on asia, joka nousee mieleen usein silloin, kun lemmikki syö jotakin epäilyttävää, ulosteessa näkyy outoa tai arki muuttuu. Monessa perheessä madotus tehdään varmuuden vuoksi, mutta paras tapa on yleensä tämä. Madotus suunnitellaan lemmikin elämän mukaan, ei kalenterin mukaan.
Pennuilla ja kissanpennuilla madotus on oma kokonaisuutensa, koska tartuntoja voi tulla jo emolta. Aikuisilla koirilla ja kissoilla tarve riippuu eniten siitä, liikkuuko lemmikki ulkona, saalistaako se, syökö se raakaruokaa ja matkustaako se.
Mistä tiedät, onko madotus tarpeen#
Loiset eivät aina aiheuta selviä oireita. Siksi pelkkä vointi ei kerro kaikkea. Toisaalta vatsaoireet ja laihtuminen ovat niin yleisiä oireita, että niiden taustalla voi olla moni muukin asia kuin loinen.
Madotus on yleensä ajankohtainen, jos lemmikki saalistaa, syö raakaa lihaa tai sisäelimiä, tai jos ulosteessa näkyy valkoisia, riisinjyvän kaltaisia paloja. Myös pennun pyöristynyt vatsa, ripuli tai kasvun hidastuminen ovat syitä ottaa asia puheeksi.
Jos et ole varma, ulostenäyte ja eläinlääkärin arvio auttavat valitsemaan oikean suunnan. Silloin vältetään turha lääkitys ja hoito kohdistuu siihen, mikä on oikeasti ongelma. Lemmikin kokonaisvaltaiseen tukeen liittyviä lisäaineita käsitellään oppaassa lemmikin vitamiinit ja omega-3.
Sama valmiste ei sovi kaikille eläimille#
Madotusvalmiste valitaan eläinlajin, painon, iän ja epäillyn loisen mukaan. Koiralle tarkoitettu valmiste ei ole automaattisesti turvallinen kissalle, eikä pennun annosta voi päätellä aikuisen eläimen ohjeesta. Siksi pakkausohje ja tarvittaessa eläinlääkärin ohje ovat tärkeämpiä kuin vanha rutiini.
Erityistä tarkkuutta tarvitaan, jos lemmikki on pentu, tiine, imettävä, perussairas tai käyttää muuta lääkitystä. Jos kotona on useita eläimiä, koko talouden tilanne kannattaa miettiä samalla, jotta tartuntakierre ei jatku.
Yleisesti tavattuja sisäloisia#
Koirilla ja kissoilla tavataan erityisesti sukkulamatoja ja heisimatoja. Sukkulamadot ovat tavallisempia etenkin pennuilla. Heisimatojen kohdalla riskiä lisää se, että lemmikki syö saaliseläimiä tai sillä on kirppuja, koska kirppu voi toimia väli-isäntänä.
Käytännössä tämä näkyy arjessa niin, että saalistava ulkoilija tarvitsee usein toisenlaisen suunnitelman kuin sisäkissa, joka ei pääse metsästämään eikä syö raakaruokaa.
Pennun ja kissanpennun madotus#
Pentujen madotusohjelma sovitaan eläinlääkärin ohjeen mukaan. Tärkeintä on, että madotus aloitetaan ajoissa ja toistetaan riittävän usein alkuvaiheessa, koska tartuntoja voi tulla jo emolta ja loisten elinkaari jatkuu helposti, ellei hoitoa rytmitetä oikein.
Jos kotona on useampi eläin, on usein järkevää miettiä kokonaisuutta samalla. Pennun lisäksi myös emon ja muiden eläinten tilanne vaikuttaa siihen, miten tartuntakierre katkaistaan.
Aikuisen koiran ja kissan madotus#
Aikuisella lemmikillä madotuksen tarve liittyy yleensä altistukseen. Sisäkissa, joka ei metsästä eikä syö raakaruokaa, tarvitsee harvoin toistuvaa madotusta ilman erityistä syytä. Ulkoileva kissa ja metsästyskoira altistuvat enemmän, ja silloin madotus tai ulostenäytteisiin perustuva seuranta voi olla järkevä osa arkea.
Jos lemmikki matkustaa ulkomaille tai palaa Suomeen, tilanteeseen voi liittyä maahantulovaatimuksia sisäloisten torjuntaan. Käytännössä se tarkoittaa usein lääkitystä eläinlääkärin ohjeen mukaan ja merkintää lemmikkipassiin. Ajantasaiset ohjeet kannattaa tarkistaa ennen matkaa ja paluuta, koska vaatimukset voivat muuttua.
Valmisteen valinta ja turvallinen käyttö#
Madotusvalmisteet ovat lääkkeitä, ja valinta tehdään aina lajin, painon, iän ja tilanteen mukaan. Pakkausohjeen noudattaminen on tärkeintä. Liian pieni annos ei hoida kunnolla, ja liian suuri annos voi lisätä haittoja.
Jos kotona on sekä koira että kissa, valmisteita ei vaihdeta keskenään. Jos olet epävarma siitä, mikä sopii juuri teidän tilanteeseen, varmista asia eläinlääkäriltä.
Jos epäilet heisimatoa, muista tarkistaa myös kirput. Heisimadon riski kasvaa, jos lemmikillä on kirppuja, ja silloin ulkoloisten torjunta on samalla osa sisäloisten ehkäisyä.
Lisää kokonaisuudesta löytyy oppaasta Loishäätö lemmikille ja ulkoloisista oppaasta Punkkisuoja koiralle ja kissalle.
Milloin on hyvä hakeutua arvioon#
Hakeudu eläinlääkärin arvioon, jos lemmikki on poikkeuksellisen väsynyt, ei syö tai juo, oksentaa toistuvasti tai ripuloi runsaasti. Arvio on tärkeä myös silloin, jos ulosteessa näkyy verta, lemmikki laihtuu selvästi, vatsakipu on voimakasta tai vointi huononee nopeasti.
Hakeudu arvioon herkemmin myös silloin, jos kyse on pienestä pennusta tai kissanpennusta, jos oireet toistuvat, tai jos et ole varma siitä, mikä valmiste ja annos ovat turvallisia. Jos lemmikki on saanut väärän valmisteen, tilanne vaatii välitöntä yhteydenottoa eläinlääkäriin.
Syventävä osuus ja lähteet#
Madotuksessa tärkeintä on osua oikeaan tarpeeseen. Kun altistus on pieni, toistuva varmuuden vuoksi tehty lääkitys ei yleensä tuo hyötyä. Kun altistus on selvä, esimerkiksi saalistus, raakaruoka tai matkustaminen, suunnitelmallisuus helpottaa eniten. Silloin myös ulostenäytteet, kirpputorjunta ja arjen hygienia tukevat lääkitystä.
Syventävää tietoa:
- Fimea: Eläinlääkkeet. https://fimea.fi/elainlaakkeet
- Ruokavirasto: Eläinten terveys ja eläintaudit. https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/