Kun iho menee rikki, ensimmäinen tavoite on yksinkertainen. Haava puhtaaksi ja suojaan niin, että se saa rauhan parantua. Pieniin nirhaumiin laastari riittää usein, mutta joskus haavasidos on arjessa selvästi helpompi ja hygieenisempi.
Milloin haavasidos on laastaria parempi#
Haavasidos on hyvä valinta, kun haava on sen verran iso, että laastari ei peitä sitä kunnolla, tai kun haava erittää ja laastari kastuu nopeasti läpi. Myös hankalat kohdat, kuten nivelet ja alueet, joissa iho liikkuu paljon, pysyvät usein paremmin suojassa sidoksella kuin pienellä laastarilla.
Palovammoissa ja ruhjeissa sidoksella voi olla myös toinen tehtävä. Se suojaa ihoa ja vähentää hankautumista. Joskus tarvitaan lisäksi kevyttä kompressiota turvotuksen rauhoittamiseksi.
Valitse sidos kolmen kysymyksen avulla#
Ensimmäinen kysymys on, onko haava puhdas ja pinnallinen vai syvempi ja selvästi auki. Syvä, ammottava tai puremaan liittyvä haava kuuluu arvioon eikä pelkkään kotisidontaan. Toinen kysymys on, erittääkö haava. Kuiva haava tarvitsee suojan, erittävä haava tarvitsee myös imukykyä.
Kolmas kysymys on sijainti. Sormenpää, polvi ja kantapää liikkuvat eri tavalla kuin sääri tai käsivarsi. Sidos, joka toimii tasaisella iholla, voi irrota nivelestä heti. Hyvä sidos suojaa haavaa mutta ei kiristä, hautaudu ihoon tai estä liikkumista kohtuuttomasti.
Steriili ja puhdas sidos#
Tuore, avoin haava kannattaa suojata steriilillä sidoksella. Sama koskee leikkaushaavaa ja tilannetta, jossa infektioriski on selvästi tavallista suurempi. Steriiliys tarkoittaa käytännössä sitä, että sidos on pakattu niin, ettei siinä ole mikrobeja ennen avaamista. Siksi pakkaus avataan vasta juuri ennen käyttöä ja sidoksen keskiosaa ei kosketella. Haavan puhdistamisen perusasiat käydään läpi oppaassa haavan puhdistus.
Kun haava on jo selvästi paranemisvaiheessa ja pinta on kiinni, puhdas mutta ei steriili sidos voi monessa tilanteessa riittää. Tärkeintä on, että haava pysyy siistinä ja iho saa olla rauhassa.
Sideharso ja haavatyyny käytännössä#
Sideharso on monipuolinen perusmateriaali. Se sopii esimerkiksi haavan suojaksi, haavatyynyn tueksi ja kevyeksi peitteeksi silloin, kun tarvitaan imukykyä. Käytännössä useampi harsokerros toimii usein paremmin kuin yksi ohut kerros.
Jos harso tarttuu haavaan, sitä ei kannata repiä irti. Pieni määrä vettä tai haaleaa suihkua pehmentää harsokuituja ja tekee irrottamisesta huomattavasti kivuttomampaa.
Valitse sidos sen mukaan mitä haava tekee#
Kuiva ja pinnallinen haava tarvitsee usein vain suojan hankautumista vastaan. Silloin ohut haavatyyny, laastari tai haavateippi voi riittää. Jos haava erittää, sidoksen tärkein tehtävä on imeä nestettä niin, ettei iho ympärillä hautu. Liian tiivis tai liian harvoin vaihdettu sidos voi pehmittää haavan reunoja.
Hydrokolloidityyppinen sidos sopii parhaiten siistiin, vähäisesti erittävään pintavaurioon, jossa halutaan vähentää hankausta ja pitää paranemisympäristö rauhallisena. Runsaasti erittävään, haisevaan tai tulehtuneelta näyttävään haavaan sitä ei kannata käyttää peittämään tilannetta. Silloin on parempi valita helposti vaihdettava sidos ja seurata haavaa avoimesti.
Sormissa, varpaissa ja nivelten kohdalla sidoksen pysyvyys ratkaisee usein käyttömukavuuden. Liian paksu paketti irtoaa tai kiristää, kun taas liian pieni sidos ei suojaa liikkuvaa kohtaa. Hyvä sidos pysyy paikallaan, mutta sen alle ei synny painetta, puutumista tai ihon värimuutosta.
Kiinnitys ilman turhaa kiristystä#
Kun sidos on paikallaan, se kiinnitetään niin, että se pysyy mutta ei purista.
Haavateippi on monelle helpoin. Se toimii hyvin, kun iho kestää teippiä ja alue ei ole jatkuvasti kostea. Jos iho ärtyy helposti, kannattaa valita herkkäihoiselle tarkoitettu teippi ja vaihtaa kiinnitys samalla kun sidos vaihdetaan.
Sidosverkko on mukava erityisesti sormissa, käsissä ja nivelen seudussa. Se pitää sidoksen paikallaan ilman liimaa.
Joustosidos sopii silloin, kun tarvitaan tukea tai kompressiota. Kiristys tehdään tasaisesti. Sormien tai varpaiden kuuluu pysyä lämpiminä ja normaalin värisinä. Jos ne kylmenevät, puutuvat tai muuttuvat sinertäviksi, sidos on liian tiukka.
Kuinka usein sidos vaihdetaan#
Vaihtoväli riippuu haavasta ja siitä, erittääkö se. Tuore haava ja selvästi erittävä haava vaativat yleensä tiheämpää vaihtoa. Kun haava rauhoittuu ja pysyy kuivempana, sidos voi usein olla paikallaan pidempään.
Sidos vaihdetaan aina, jos se kastuu, likaantuu, irtoaa tai alkaa haista. Samalla on hyvä katsoa haavaa nopeasti. Pieni punoitus on paranemisessa tavallista, mutta jos punoitus leviää, kipu lisääntyy tai haava alkaa märkiä, tilanne kuuluu arvioon.
Milloin on hyvä hakeutua arvioon#
Hakeudu arvioon, jos haava on syvä, leviää auki tai reunat eivät pysy yhdessä, jos verenvuoto ei tyrehdy painamalla tai jos kyseessä on eläimen tai ihmisen purema. Arvio on tarpeen myös, jos haavaan jäi likaa tai vierasesine, jota ei saa pois, jos kuume nousee tai haavan ympäristö kuumottaa ja turpoaa selvästi tai jos sinulla on diabetes tai vastustuskyky on heikentynyt ja haava ei lähde paranemaan.
Jos haluat kerrata haavanhoidon perusasiat, katso myös Ensiapu ja haavanhoito.
Syventävä osuus ja lähteet#
Haavanhoidossa korostuvat puhtaus, oikea suoja ja turvarajojen tunnistaminen. Luotettavissa lähteissä painotetaan myös sitä, että haavan tilaa kannattaa seurata. Oireiden selvä paheneminen tai tulehduksen merkit ovat aina syy hakeutua arvioon.
Syventävää tietoa:
- Duodecim Terveyskirjasto: Haava. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00215
- Duodecim Terveyskirjasto: Pienten haavojen kotihoito. https://www.terveyskirjasto.fi/tkv00067
- Fimea: Lääkinnällisten laitteiden markkinointi. https://fimea.fi/laakinnalliset_laitteet/laakinnallisten-laitteiden-markkinointi