Koliikki tarkoittaa terveen vauvan selittämätöntä, pitkittynyttä itkua, joka alkaa yleensä muutaman viikon iässä ja helpottuu kolmen tai neljän kuukauden ikään mennessä. Se on yleinen vaiva ja koskettaa arviolta joka viidettä vauvaa. Koliikki ei johdu vanhemman tekemisistä eikä se vahingoita vauvaa.
Koliikin hoito perustuu rauhoittaviin keinoihin, kuten kantamiseen, tasaiseen taustaääneen ja keinuttamiseen. Yhtä varmasti toimivaa hoitokeinoa ei ole, mutta vaiva menee ohi itsestään. Vanhempien jaksaminen on yhtä tärkeää kuin vauvan rauhoittelu, ja avun pyytäminen on aina järkevää.
Oireet#
Koliikin tyypillinen piirre on vauvan voimakas itku, joka kestää useita tunteja kerrallaan ja painottuu iltapäivään tai iltaan. Vauva voi vetää polvia vatsalle, puristaa nyrkit yhteen ja olla vaikea lohduttaa.
Koliikkivauva on itkujaksojen välissä yleensä virkeä ja hyvinvoivan oloinen. Hän syö ja kasvaa normaalisti.
Ensin varmistetaan, että vauva on muuten hyvin#
Koliikissa vauva itkee paljon, mutta on itkujaksojen välissä tavallisesti hyvävointinen. Hän syö, kasvaa, virtsaa ja kakkaa odotetusti eikä vaikuta sairaalta. Tämä ero on tärkeä, koska vauvan voimakas itku voi liittyä myös kipuun, infektioon, allergiaan tai muuhun hoitoa vaativaan syyhyn.
Jos itku muuttuu äkillisesti, vauva on veltto, kuumeinen, oksentelee voimakkaasti tai syö huonosti, kyse ei ole pelkästä koliikin rauhoittelusta. Silloin arvioon hakeutuminen on oikea seuraava askel.
Mistä koliikki johtuu#
Koliikin tarkkaa syytä ei tunneta, ja todennäköisesti kyseessä on useiden tekijöiden yhdistelmä. Suoliston kypsymättömyys ja kaasunmuodostus ovat ehdotettuja mekanismeja. Osa tutkimuksista viittaa siihen, että koliikkivauvojen suoliston bakteeristo voi poiketa muiden vauvojen bakteeristosta. Myös vauvan temperamentti ja herkkyys ympäristön ärsykkeille voivat vaikuttaa itkuisuuteen. Tärkeää on muistaa, ettei koliikki johdu vanhemman virheestä ruokinnassa tai hoidossa.
Hoitokeinoja#
Yhtä varmasti toimivaa hoitoa ei ole, mutta monet keinot voivat helpottaa oloa. Kantaminen ja keinuttelu rauhoittavat monia vauvoja. Pystyasennossa pitäminen ruokailun jälkeen voi vähentää ilmavaivoja.
Tasainen taustamelu, kuten pesukone, tuulettimen humina tai valkoinen kohina, rauhoittaa monia koliikkivauvoja. Kapalointi voi antaa vauvalle turvallisuuden tunnetta.
Ilmavaivojen helpottamiseen on saatavilla simetikonitippoja, jotka hajottavat kaasukuplia suolistossa, ja yleisten ilmavaivojen helpottamisen keinoista voi löytyä pohjatietoa myös vauvan vaivan ymmärtämiseen. Maitohappobakteerivalmisteita käytetään myös koliikkivauvoilla, mutta tutkimusnäyttö niiden hyödyistä vaihtelee.
Mitä kannattaa välttää#
Koliikkivauvan hoidossa ei kannata kokeilla useita hoitokeinoja samanaikaisesti, koska silloin on vaikea arvioida, mikä auttaa. Kannattaa kokeilla yhtä keinoa muutaman päivän ajan ennen toisen kokeilemista. Vauvan ravinnon vaihtamista ei pidä tehdä ilman terveydenhuollon ohjausta. Imetettävän vauvan äidin ruokavalion muutoksia ei myöskään kannata tehdä ilman ammattilaisen arviota, paitsi jos epäillään lehmänmaitoallergiaa.
Koliikki ja ruokinta#
Imetettävien vauvojen kohdalla on joskus esitetty, että äidin ruokavalio voi vaikuttaa koliikin oireisiin. Ruokavalion muutoksia ei kuitenkaan kannata tehdä ilman terveydenhuollon ohjausta. Jos epäillään lehmänmaitoallergiaa, asiasta on hyvä keskustella neuvolassa, jossa voidaan arvioida kokeilun tarve.
Pulloruokitun vauvan kohdalla syöttöasennon tarkistaminen ja tuttikokojen sovittaminen voivat vähentää ilman nielemistä. Vauvan röyhtäyttäminen syöttöjen välillä ja jälkeen voi helpottaa ilmavaivoja.
Vanhempien jaksaminen#
Koliikkivauvan hoitaminen on uuvuttavaa. On tärkeää, että vanhemmat saavat taukoja ja jakavat vastuuta. Jos itkuun väsyminen tuntuu ylivoimaiselta, vauvan voi laskea turvallisesti sänkyyn hetkeksi ja hakea itselleen rauhoittumisaikaa.
Avun pyytäminen läheisiltä ei ole heikkouden merkki vaan järkevää toimintaa. Pienikin tauko, jolloin toinen aikuinen hoitaa vauvaa, auttaa palautumaan. Koliikki on ohimenevä vaihe, ja se loppuu lähes aina kolmen tai neljän kuukauden ikään mennessä.
Jos väsymys ja turhautuminen kasaantuvat, neuvolasta saa tukea ja ohjausta. Vauvan ravistelu on aina vaarallista, ja sen riski kasvaa äärimmäisessä väsymyksessä. Vauvan turvallinen laskeminen sänkyyn ja oman tauon ottaminen on oikea toimintatapa silloin, kun olo tuntuu ylivoimaiselta.
Milloin on hyvä hakeutua arvioon#
Jos vauva on kuumeinen, oksentelee, ei syö tai kasva normaalisti, on poikkeavan veltto tai itku muuttuu äkillisesti luonteeltaan, hakeudu arvioon. Neuvolassa voidaan varmistaa, ettei itkun taustalla ole hoitoa vaativa syy. Kuumeen arvioon löytyy taustatukea lapsen kuumeen oppaasta, ja pitkittyneen vatsaoireen arvioon lapsen vatsakivun oppaasta.
Syventävä osuus ja lähteet#
Koliikin tarkkaa syytä ei tunneta. Suoliston kypsymättömyys, kaasunmuodostus, temperamentti ja ympäristötekijät ovat ehdotettuja mekanismeja. Koliikki on itsestään rajoittuva tila, joka loppuu lähes aina kolmen tai neljän kuukauden ikään mennessä. Kansainvälisesti käytetty koliikin diagnostinen kriteeri perustuu niin sanottuun kolmen sääntöön: itku kestää yli kolme tuntia päivässä, yli kolmena päivänä viikossa, yli kolmen viikon ajan. Käytännössä diagnoosin kannalta tärkeintä on, että vauva on muutoin terve ja kasvaa normaalisti.
Syventävää tietoa:
- Duodecim Terveyskirjasto: Koliikki. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00430