Yksittäinen mustelma pienen kolhun jälkeen on tavallinen eikä yleensä kerro sairaudesta. Mustelmaherkkyyttä kannattaa kuitenkin alkaa selvittää, jos mustelmia tulee ilman muistettavaa iskua, niitä ilmestyy paljon lyhyessä ajassa tai niiden rinnalla on muuta verenvuotoa, kuten nenäverenvuotoa tai ienverenvuotoa.
Merkitystä on myös sillä, millaisia mustelmat ovat. Poikkeavan suuret, itsestään ilmaantuvat tai monessa paikassa yhtä aikaa näkyvät mustelmat kertovat eri asiasta kuin yksi sääreen tullut jälki. Jos mukana on kuumetta, laihtumista, väsymystä tai yleisvoinnin laskua, arvioon hakeutumista ei kannata siirtää.
Millainen mustelma on tavallinen#
Tavallinen mustelma on aluksi sinertävä tai violetti ja muuttuu vähitellen vihertäväksi, kellertäväksi ja vaaleammaksi. Väri muuttuu, kun ihon alle vuotanut veri hajoaa ja poistuu. Mustelma voi myös näyttää siirtyvän hieman alaspäin, koska veri liikkuu kudoksessa painovoiman mukana.
Jos mustelma liittyy selvästi iskuun, kipu vähenee päivä päivältä ja raajaa pystyy käyttämään normaalisti, tilannetta voi yleensä seurata. Pienet mustelmat ovat arjessa hyvin tavallisia erityisesti sääriin ja käsivarsiin.
Miksi mustelmia tulee herkemmin#
Mustelmaherkkyyteen vaikuttavat ikä, iho, arjen kolhut ja veren hyytymiseen vaikuttavat tekijät. Iän myötä iho ja ihonalainen kudos ohenevat, jolloin verisuonia rikkoutuu helpommin esimerkiksi kämmenselkiin ja kyynärvarsiin. Myös liikunnallinen arki selittää usein osan mustelmista.
Mustelmia voi tulla herkemmin myös silloin, jos käytössä on veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys tai muita lääkkeitä, jotka lisäävät vuotoalttiutta. Lääkitystä ei pidä lopettaa omin päin, mutta muuttunut mustelmaherkkyys kannattaa ottaa puheeksi terveydenhuollossa.
Milloin mustelma kertoo vammasta#
Jos mustelma syntyi kaatumisen, iskun tai nyrjähdyksen jälkeen, seuraa myös kipua, turvotusta ja toimintakykyä. Suuri turvotus, virheasento, kova kipu tai se, ettei raajaa pysty käyttämään normaalisti, voivat viitata muuhun vammaan kuin pelkkään mustelmaan.
Pienissä kolhuissa lepo, alueen suojaaminen ja lyhyt viilennys voivat helpottaa alkuvaiheen kipua. Ensiaputilanteita käsitellään lisää oppaassa ensiapu ja haavanhoito.
Kun mustelmia tulee ilman syytä#
Ilman selvää syytä ilmaantuvat mustelmat vaativat enemmän huomiota. Tärkeää on katsoa, tuleeko mustelmia monta, ovatko ne suuria ja liittyykö samaan aikaan nenäverenvuotoa, ienverenvuotoa, poikkeavan runsaita kuukautisia tai pieniä pistemäisiä verenpurkaumia iholle.
Jos mukana on kuumetta, laihtumista, kalpeutta, yöhikoilua tai poikkeavaa väsymystä, kyse ei ole enää vain ihomuutoksesta. Silloin arvioon hakeutumista ei kannata siirtää.
Miten mustelmia voi seurata#
Jos olet epävarma, ota mustelmasta kuva samassa valossa muutaman päivän välein. Merkitse koko, sijainti ja mahdollinen muistettu kolhu. Näin näet, paraneeko mustelma tavalliseen tapaan vai tuleeko uusia ilman selvää syytä.
Huomioi myös, ilmeneekö mustelmien rinnalla limakalvovuotoa tai toistuvia uusia jälkiä eri puolille kehoa. Pelkkä yksittäinen mustelma kertoo vähän, mutta toistuva kokonaisuus kertoo enemmän.
Milloin on hyvä hakeutua arvioon#
Hakeudu arvioon, jos mustelmia tulee toistuvasti ilman selvää syytä, mustelmia ilmestyy paljon lyhyessä ajassa tai yksittäinen mustelma on poikkeavan suuri. Arvio on tarpeen myös, jos mukana on nenäverenvuotoa, ienverenvuotoa, runsasta kuukautisvuotoa, kuumetta, laihtumista, kalpeutta tai yleisvoinnin laskua.
Hakeudu arvioon myös, jos mustelma liittyy voimakkaaseen vammaan, raaja ei toimi normaalisti, kipu on kova tai turvotus lisääntyy. Jos käytössä on veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys ja mustelmat muuttuvat äkillisesti tavallista runsaammiksi, ota yhteyttä hoitavaan tahoon.
Syventävä osuus ja lähteet#
Syventävää tietoa:
- Terveyskirjasto: Mustelmat. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00049