Kun pää alkaa särkeä, tilanne helpottuu usein jo sillä, että syö ja juo jotakin, lepää hetken ja ottaa tarvittaessa itsehoitokipulääkkeen pakkausselosteen ohjeen mukaan. Migreenissä ajoitus korostuu, sillä moni saa parhaan hyödyn, kun hoito aloitetaan heti oireiden alussa. Jos päänsärky on uudenlainen, poikkeuksellisen kova tai siihen liittyy huolestuttavia oireita, arvioon kannattaa hakeutua matalalla kynnyksellä.
Mistä tietää, onko kyse migreenistä vai tavallisesta päänsärystä#
Jännityspäänsärky tuntuu usein tasaisena puristuksena tai kiristyksenä. Se voi liittyä stressiin, hartioiden jännitykseen, näyttöpäivään tai huonoon työasentoon. Jos kipu alkaa niska-hartiaseudulta, jännitysniskan itsehoito ja jännityspäänsäryn itsehoito on hyvä tarkistaa rinnalla. Migreeni on monelle selvästi erilainen. Kipu voi olla jomottavaa tai sykkivää, ja mukana voi olla pahoinvointia sekä valo- ja ääniherkkyyttä. Liike pahentaa oloa usein, ja silloin tekee mieli vetäytyä rauhaan. Osalla tulee ennen kohtausta auraoireita, kuten näön häiriöitä tai outoa kihelmöintiä, ja nämäkin oireet kannattaa ottaa tosissaan, jos ne ovat uusia.
Sarjoittainen päänsärky on harvinaisempi, mutta se on niin voimakas, että se erottuu yleensä muista. Tyypillistä on kohtausmainen, erittäin kova kipu silmän seudussa, ja samalla puolella voi esiintyä silmän vuotamista tai nenän tukkoisuutta. Tällaisissa tilanteissa arvioon hakeutuminen on järkevää.
Itsehoitolääkkeet päänsärkyyn#
Tavallisimmat itsehoidossa käytetyt kipulääkkeet ovat parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet. Monelle parasetamoli on hyvä ensivalinta, jos taustalla ei ole maksaan liittyviä ongelmia ja jos alkoholin käyttö on kohtuullista. Tulehduskipulääkkeet voivat sopia joillekin paremmin, etenkin jos kipu liittyy tulehdukseen tai jos migreenissä tarvitaan napakampaa vaikutusta. Ne eivät kuitenkaan sovi kaikille. Jos vatsassa on ollut haava, munuaisissa on ongelmaa, käytössä on verenohennuslääkitys tai raskaus on loppupuolella, valinta kannattaa varmistaa terveydenhuollossa.
Jos mietit, kumpi olisi omassa tilanteessa turvallisempi vaihtoehto, apua vertailuun löytyy oppaasta Kipulääkkeiden vertailu. Tärkeä perussääntö on yksinkertainen. Älä ylitä pakkausselosteen enimmäisannosta, äläkä käytä useaa samaan ryhmään kuuluvaa kipulääkettä päällekkäin.
Migreenikohtauksen aikana#
Migreenissä moni hyötyy siitä, että vähentää ärsykkeitä mahdollisimman aikaisin. Hämärä huone, hiljaisuus ja viileä kääre otsalla voivat tuntua yllättävän helpottavilta. Juominen on tärkeää, sillä nestehukka pahentaa helposti oloa. Jos vatsassa tuntuu tyhjältä, kevyt syöminen voi auttaa. Kun pahoinvointi on voimakasta, pelkkä lepo ja uni voivat olla paras lääke.
Kohtauslääkkeistä triptaanit ovat migreenissä tehokkaampia kuin tavalliset kipulääkkeet. Ne vaikuttavat parhaiten, kun ne otetaan heti särkyvaiheen alussa. Jos ensimmäinen annos ei auta kahden tunnin kuluessa, saman annoksen uusiminen harvoin tuo lisähyötyä. Silloin on järkevämpää lisätä tulehduskipulääke, kuten naprokseeni tai ibuprofeeni, jos se sopii omalle tilanteelle. Pahoinvointilääke voi auttaa, kun oksentelu estää tablettien pysymistä.
Kohtauksen jälkeinen palautuminen#
Migreenin jälkeen moni kokee niin sanottua krapula-olotilaa. Väsymys, keskittymisen vaikeus ja lievä henkinen sumuisuus voivat jatkua 12-24 tunnin ajan. Tämä on tavallinen vaihe, joka kuuluu kohtaukseen. Riittävä nesteytys, kevyt ateria ja rauhallinen päivä auttavat palautumaan. Liian nopea paluu täyteen tahtiin voi altistaa uudelle kohtaukselle.
Kun päänsärky toistuu#
Toistuva päänsärky harvoin selittyy yhdellä asialla. Usein taustalla on yhdistelmä unta, stressiä, ruokarytmiä, kofeiinin käyttöä sekä niskan ja hartioiden kuormitusta. Jo pienet muutokset voivat tehdä yllättävän paljon, kun ne ovat säännöllisiä. Jos näyttötyötä on paljon, taukojen pitäminen ja ergonomian säätäminen kannattaa ottaa tavoitteeksi. Jos mieli käy kierroksilla, Uni ja rentoutuminen voi antaa toimivia arkikeinoja.
Moni hyötyy päänsärkypäiväkirjasta, vaikka se kuulostaisi aluksi vaivalloiselta. Kun kirjaa muutaman viikon ajan ylös päänsärkypäivät, kivun keston, oireiden luonteen ja käytetyt lääkkeet, alkaa usein hahmottua, mihin suuntaan kannattaa tehdä muutoksia. Jos päänsärkyä on joka päivä tai särky tuntuu heti herätessä, aihetta kannattaa tarkastella omana kokonaisuutenaan. Toistuvien kohtausten taustatyötä voi jatkaa oppaassa migreenin ehkäisy. Tämä helpottaa myös arviointia, jos hakeutuu vastaanotolle.
Liian tiheä kipulääkkeiden käyttö voi ylläpitää päänsärkyä#
Jos kipulääkkeitä tarvitsee usein, päänsärky voi alkaa ruokkia itse itseään. Tällöin kipu ei enää ole pelkkä alkuperäinen vaiva, vaan mukaan tulee lääkepäänsäryn kaltainen kierre. Jos kipulääkettä kuluu toistuvasti useina päivinä viikossa tai lähes joka viikko, on hyvä pysähtyä ja hakea apua suunnitelmaan. Kipulääkitystä ei kannata lopettaa rysäyksellä omin päin, jos käyttö on ollut runsasta, vaan turvallisin tapa on sopia etenemisestä ammattilaisen kanssa.
Milloin on hyvä hakeutua arvioon#
Hakeudu heti arvioon, jos päänsärky alkaa äkillisesti ja on poikkeuksellisen kova, jos mukana on kuumetta, niskajäykkyyttä, sekavuutta tai tajunnan tason laskua, tai jos tulee uusia halvaus- tai näköoireita. Arvioon kuuluu myös päänsärky, joka alkaa päävamman jälkeen tai pahenee nopeasti päivä päivältä.
Varaa aika arvioon myös silloin, jos päänsärky muuttuu selvästi omasta normaalista, jos se haittaa arkea toistuvasti tai jos kipulääkkeitä tarvitsee usein. Jos päänsärky alkaa ensimmäistä kertaa myöhemmällä iällä tai jos migreeniin liittyvät auraoireet ovat uusia, on hyvä varmistaa tilanne.
Syventävä osuus ja lähteet#
Migreeni liittyy hermoston herkistymiseen, ja siksi se tuntuu usein koko kehossa. Valo ja ääni voivat sattua, vatsa voi oireilla ja pienikin rasitus voi pahentaa kipua. Tämä selittää myös sen, miksi varhainen hoito auttaa monia. Kun kohtaus ehtii edetä, hermoston ärsyyntyminen lisääntyy ja oireet voivat pitkittyä.
Toistuvan päänsäryn kohdalla tärkein ajatus on armollinen säännöllisyys. Kun uni, ruokarytmi ja palautuminen ovat jotakuinkin tasaisia, hermostolla on vähemmän syitä ylivirittyä. Jos päänsärky silti hallitsee arkea, vastaanotolla voidaan arvioida myös ennaltaehkäisevän hoidon tarve.
Syventävää tietoa: