Jännityspäänsärky on tavallinen päänsäryn muoto, joka tuntuu usein puristavana, kiristävänä tai tasaisena särkynä. Kipu voi olla molemmilla puolilla päätä ja siihen liittyy usein niskan, hartioiden tai leuan jännitystä. Usein olo helpottaa, kun kuormitus vähenee, niska saa liikettä ja uni sekä ruokarytmi tasaantuvat.
Jännityspäänsärky ei yleensä ole vaarallinen, mutta kaikkea päänsärkyä ei pidä selittää jännityksellä. Äkillinen poikkeuksellisen kova päänsärky, neurologiset oireet, kuume ja niskajäykkyys tai päänsäryn selvä muuttuminen vaativat arviota.
Miltä jännityspäänsärky tuntuu#
Jännityspäänsärky tuntuu usein pantamaisena puristuksena ohimoilla, otsalla tai takaraivolla. Kipu on yleensä lievää tai kohtalaista, eikä se välttämättä pahene tavallisessa liikkeessä samalla tavalla kuin migreeni.
Mukana voi olla niskan jäykkyyttä, hartioiden kireyttä, leuan puristamista tai silmien väsymistä. Oire voi alkaa iltapäivällä työpäivän jälkeen tai viikonloppuna, kun keho päästää irti pitkän kuormituksen jälkeen.
Mikä pitää särkyä yllä#
Jännityspäänsärky syntyy harvoin yhdestä syystä. Tavallisia ylläpitäjiä ovat pitkä ruututyö, vähäinen tauotus, stressi, purenta, huono uni, epäsäännöllinen syöminen ja liian vähäinen juominen. Jos olo on kiireinen ja hartiat ovat koko ajan hieman koholla, keho jää helposti valmiustilaan.
Myös liikkumattomuus lisää oiretta. Niska ja hartiat eivät pidä siitä, että sama asento jatkuu tuntikausia. Siksi hyväkin työasento tarvitsee vaihtelua.
Mitä voi tehdä heti, kun särky alkaa#
Ensimmäinen keino on rauhoittaa ärsykkeitä ja palauttaa perusasiat. Juo vettä, syö jotakin kevyttä, nouse hetkeksi pois ruudun äärestä ja anna hartioiden laskea. Lyhyt kävely tai lämmin suihku voi helpottaa yllättävän nopeasti.
Jos niska on jäykkä, vältä voimakasta venyttämistä kivun läpi. Tee mieluummin pieniä liikkeitä. Käännä päätä rauhallisesti, pyöritä hartioita ja avaa rintakehää muutaman hengityksen ajan. Jos kipu liittyy niskan kuormitukseen, jatkolukemiseksi sopii niskakivun ja jännitysniskan opas.
Tauotus on hoitoa#
Jännityspäänsäryn ehkäisyssä tauko on usein tehokkaampi kuin yksi pitkä venyttely illalla. Nouse päivän aikana useita kertoja ylös, katso kauas ja anna hengityksen rauhoittua. Jos työpäivä on tiivis, tauon voi tehdä lyhyenäkin.
Työpisteen pienet muutokset vaikuttavat paljon. Näytön korkeus, hiiren etäisyys ja tuolin tuki muuttavat sitä, kuinka paljon niska joutuu kannattelemaan päätä. Jos sama särky palaa aina tietyn tekemisen jälkeen, syy löytyy usein juuri kuormituksen toistosta.
Kipulääkkeen järkevä käyttö#
Tilapäinen kipulääke voi auttaa, jos särky haittaa toimintaa tai unta. Käytä valmisteita pakkausohjeen mukaan ja huomioi omat perussairaudet sekä muu lääkitys. Kipulääkettä ei kannata ottaa varmuuden vuoksi joka kerta, jos särky on lievä ja helpottaa tauolla.
Jos kipulääkettä tarvitaan usein, tilanne kannattaa pysäyttää. Liian tiheä kipulääkkeiden käyttö voi ylläpitää päänsärkykierrettä. Silloin tarvitaan suunnitelma, jossa katsotaan sekä särkyä että arjen kuormitusta. Laajempi vertailu löytyy oppaasta päänsärky ja migreeni.
Miten erottaa jännityspäänsärky migreenistä#
Migreenissä kipu on usein voimakkaampaa, sykkivää tai toispuoleista, ja mukana voi olla pahoinvointia sekä valo- tai ääniherkkyyttä. Liike pahentaa migreeniä monella. Jännityspäänsäryssä kipu on useammin tasainen puristus ja arki onnistuu, vaikka olo on epämukava.
Raja ei aina ole selvä. Samalla ihmisellä voi olla sekä jännityspäänsärkyä että migreeniä. Siksi oirepäiväkirja auttaa. Kirjaa muutaman viikon ajan kivun kesto, voimakkuus, mahdolliset laukaisijat, uni, ruokailu ja käytetty lääkitys.
Milloin on hyvä hakeutua arvioon#
Hakeudu heti arvioon, jos päänsärky alkaa äkillisesti ja on poikkeuksellisen kova, jos siihen liittyy halvausoireita, puheen vaikeutta, sekavuutta, korkea kuume, niskajäykkyys tai tajunnan häiriö. Arvio on tarpeen myös pään vamman jälkeen alkaneessa säryssä.
Varaa aika arvioon, jos päänsärky toistuu usein, muuttuu selvästi aiemmasta, haittaa arkea tai kipulääkettä tarvitaan toistuvasti viikoittain. Myös uusi päänsärky myöhemmällä iällä kannattaa selvittää.
Syventävä osuus ja lähteet#
Jännityspäänsäryssä itsehoito toimii parhaiten, kun sitä ei ajatella yksittäisenä temppuna. Kipu kertoo usein siitä, että hermosto, lihakset ja arjen rytmi ovat kuormittuneet samaan aikaan. Siksi tauotus, uni, säännöllinen syöminen, kevyt liike ja stressin rauhoittaminen tukevat toisiaan.
Jos särky jatkuu pitkään, fysioterapia tai muu yksilöllinen ohjaus voi auttaa löytämään ne kohdat, joissa oma arki kuormittaa eniten. Tavoite ei ole täydellinen asento, vaan riittävä vaihtelu ja palautuminen.
Syventävää tietoa:
- Duodecim Terveyskirjasto: Jännityspäänsärky. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00024/jannityspaansarky
- Duodecim Terveyskirjasto: Päänsärky. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00322