Sydämentykytys tuntuu usein hakkaamisena, muljahduksina, epäsäännöllisenä rytminä tai tavallista nopeampana sykkeenä. Yksittäinen muljahdus levossa tai illalla ennen nukahtamista on tavallinen oire, ja taustalla on usein lisälyönti. Pitkäkestoinen, selvästi epäsäännöllinen tai rasituksessa alkava tykytys kuuluu sen sijaan matalalla kynnyksellä arvioitavaksi.
Merkitystä on sillä, miten oire alkaa, kuinka kauan se kestää ja tuleeko samalla muuta. Jos sydämentykytykseen liittyy rintakipua, hengenahdistusta, pyörtymisen tunnetta, tajunnan menetys tai hyvin heikko olo, tilanteen arviointi ei kuulu kotiseurantaan.
Millaisia tykytyksiä voi tuntua#
Lisälyönti tuntuu usein yhtenä muljahduksena tai siltä, että sydän jättää lyönnin väliin. Todellisuudessa sydän tekee ylimääräisen lyönnin ja sen jälkeen hieman pidemmän tauon. Siksi tunne voi olla yllättävän voimakas, vaikka kyse olisi tavallisesta ilmiöstä.
Toisenlainen oire on kohtausmainen nopea syke, joka alkaa ja loppuu selvästi. Myös epäsäännöllinen, lepovaiheessa jatkuva tykytys on eri asia kuin se, että syke nousee portaissa, kuumeessa tai liikunnan aikana. Tilanteeseen nähden poikkeava syke, joka ei rauhoitu levossa, vaatii enemmän huomiota kuin tuttu hetkellinen muljahtelu.
Mitä voi tarkistaa itse#
Jos olo on muuten hyvä, voit tunnustella pulssia ranteesta ja huomata, tuntuuko rytmi tasaiselta vai katkonaiselta. Hyödyllistä on kirjata, milloin oire alkoi, kuinka kauan se kesti, mitä olit tekemässä juuri ennen sitä ja tuliko mukana huimausta, rintatuntemusta tai hengenahdistusta.
Samalla kannattaa katsoa arjen kuormitusta rehellisesti. Väsymys, stressi, runsas kofeiini, energiajuomat, alkoholi, kuume, nestehukka ja kova fyysinen rasitus voivat saada sydämen tuntumaan tavallista selvemmin. Jos tykytys toistuu aina saman kuormitustekijän jälkeen ja rauhoittuu nopeasti, havainto on hyödyllinen, mutta se ei silti korvaa arviota, jos oire muuttuu aiempaa voimakkaammaksi.
Milloin tykytys liittyy arkeen#
Sydän reagoi herkästi valvomiseen, palautumisen puutteeseen ja elimistön kuormitukseen. Sen vuoksi lisälyöntejä voi tuntua tavallista enemmän flunssan, mahataudin, rankan treenin, stressijakson tai huonosti nukuttujen öiden aikana. Oire voi tuntua pelottavalta, vaikka taustalla ei olisi vaarallista rytmihäiriötä.
Jos sydämentykytys on lyhyttä, menee ohi levolla ja sopii selvästi tilanteeseen, arjen korjaukset ovat järkevä ensimmäinen askel. Nesteytys, uni, kofeiinin vähentäminen ja kuormituksen tasaaminen voivat riittää. Uutta tai toistuvaa rytmioiretta ei kuitenkaan kannata selittää pitkään pelkällä stressillä, jos kokonaisuus ei rauhoitu.
Mitä muuta tykytyksen yhteydessä kannattaa huomata#
Tykytyksen merkitystä muuttaa se, onko taustalla sydänsairaus, kilpirauhasen toimintahäiriö, anemiaan sopivaa väsymystä, korkea verenpaine tai suvussa nuorella iällä ilmenneitä vakavia rytmihäiriöitä. Myös lääkitykset ja flunssan tai allergian itsehoitovalmisteet voivat joskus vaikuttaa sykkeen tuntemuksiin.
Jos tykytyksen rinnalla on selvä suorituskyvyn lasku, poikkeavaa hengästymistä tai oire alkaa herkästi liikunnassa, kyse ei ole enää vain tuntemuksesta vaan kokonaisuudesta, joka kannattaa selvittää. Samasta aihepiiristä lisää oppaassa sydänterveys.
Milloin on hyvä hakeutua arvioon#
Hakeudu arvioon, jos sydämentykytys on uusi, toistuva, kestää tavallista pidempään, tuntuu selvästi epäsäännölliseltä tai alkaa rasituksessa. Arvio on tarpeen myös, jos sydän hakkaa levossa poikkeavan nopeasti, oireeseen liittyy huimausta, voimattomuutta tai suorituskyky on heikentynyt ilman selvää syytä.
Hakeudu heti hoitoon, jos tykytykseen liittyy rintakipua, voimakasta hengenahdistusta, pyörtymisen tunnetta, tajunnan menetys tai hyvin huono yleisvointi. Sama koskee tilannetta, jossa rytmihäiriö alkaa kesken fyysisen rasituksen tai suvussa on vakavia rytmihäiriöitä ja oire tuntuu selvästi poikkeavalta.
Syventävä osuus ja lähteet#
Syventävää tietoa:
- Terveyskirjasto: Sydämen rytmihäiriöt. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00083
- Terveyskirjasto: Sydämen lisälyönnit. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00082