Migreeni on toistuva, voimakas päänsärky, johon liittyy usein pahoinvointia, valonarkuutta ja ääniherkkyyttä. Kohtausten ehkäisy on migreenin hoidossa yhtä tärkeää kuin yksittäisten kohtausten lievittäminen. Laukaisevien tekijöiden tunnistaminen ja elintapojen säätäminen voivat vähentää kohtausten tiheyttä selvästi.
Migreenin ehkäisyn perusta on säännöllinen arki: tasainen unirytmi, säännöllinen ruokailurytmi, riittävä nesteensaanti ja kohtuullinen liikunta. Päänsärkypäiväkirja auttaa tunnistamaan omat laukaisijat. Jos kohtauksia on yli neljä kuukaudessa, ehkäisevän lääkityksen arviointi on perusteltua.
Laukaisevien tekijöiden tunnistaminen#
Migreenikohtausta edeltää usein jokin laukaiseva tekijä. Tavallisimpia ovat stressi ja stressistä palautuminen, univaje tai epäsäännöllinen unirytmi, aterioiden väliin jääminen, hormonaaliset vaihtelut, tietyt ruoat ja juomat, kirkkaat valot sekä voimakkaat tuoksut.
Päänsärkypäiväkirja on hyödyllinen työkalu laukaisijoiden tunnistamisessa. Siihen kirjataan kohtausten ajankohta, voimakkuus, mahdolliset laukaisijat ja käytetyt lääkkeet. Muutaman kuukauden seuranta paljastaa usein toistuvia kaavoja.
On hyvä tiedostaa, että yksittäinen tekijä harvoin laukaisee kohtauksen yksinään. Useamman laukaisijan yhteisvaikutus on tavallisempaa. Esimerkiksi univaje yhdistettynä stressiin ja aterian väliin jäämiseen voi laukaista kohtauksen, vaikka yksikään näistä yksinään ei sitä aiheuttaisi.
Migreeni vai jännityspäänsärky#
Migreeni ja jännityspäänsärky eroavat toisistaan, mutta raja ei aina ole selvä. Migreeni on tyypillisesti toispuoleinen ja sykkivä, ja siihen liittyy pahoinvointia ja herkkyyttä valolle ja äänelle. Jännityspäänsärky on yleensä molemminpuolinen, puristava eikä pahene fyysisessä rasituksessa. Erojen taustoihin pureutuu tarkemmin päänsäryn ja migreenin opas. Jos päänsäryn luonne muuttuu tai on epäselvä, arvioon hakeutuminen auttaa kohdistamaan hoidon oikein.
Elintavat ehkäisyn perustana#
Säännöllinen unirytmi on yksi tärkeimmistä migreenin ehkäisykeinoista. Nuku ja herää samaan aikaan myös viikonloppuisin. Univaje ja ylimääräinen nukkuminen voivat molemmat laukaista kohtauksen, ja unettomuuden kotihoidon keinoista saa apua, jos nukahtaminen takkuaa.
Säännöllinen ruokailurytmi ja riittävä nesteensaanti vähentävät kohtausriskiä. Veren glukoosipitoisuuden laskeminen aterioiden väliin jäädessä voi laukaista migreenin.
Säännöllinen aerobinen liikunta on tutkitusti tehokas migreenin ehkäisykeino. Se vähentää stressiä, parantaa unenlaatua ja vapauttaa kehon omia kipua lievittäviä yhdisteitä.
Stressinhallintatekniikat, kuten rentoutusharjoitukset ja tietoinen läsnäolo, voivat vähentää stressin aiheuttamia kohtauksia.
Hormonaaliset vaihtelut#
Hormonaaliset muutokset ovat merkittävä laukaisija erityisesti naisilla. Kuukautisten aikaan ajoittuva migreeni eli kuukautismigreeni liittyy estrogeenitason laskuun ennen vuotoa. Kohtaukset ovat tyypillisesti pitkäkestoisempia ja ne vastaavat huonommin kohtauslääkkeeseen. Säännöllinen unirytmi, magnesium ja ajoituksen mukaan ajastettu kohtauslääkitys ovat useimmille toimiva yhdistelmä. Raskauden aikana migreeni lievittyy monilla erityisesti toisen ja kolmannen kolmanneksen aikana, ja imetysaikana kohtaukset voivat palata. Vaihdevuosiin liittyvä hormonaalinen vaihtelu voi myös lisätä kohtausten tiheyttä, mutta tilanne tasaantuu usein vaihdevuosien jälkeen.
Mitä kannattaa välttää#
Yleinen virhe migreenin hoidossa on särkylääkkeiden liiallinen käyttö. Jos kipulääkettä käytetään yli kymmenenä päivänä kuukaudessa, se voi itsessään ylläpitää päänsärkyä ja johtaa niin sanottuun särkylääkepäänsärkyyn. Kipulääkkeiden eroja kannattaa tuntea, jotta käyttötiheyttä osaa seurata, ja hakeutua arvioon, jos tarve kasvaa.
Toinen tavallinen virhe on liian tiukka ruokavalion rajoittaminen migreenin pelossa. Ruokien merkitys laukaisijana on yksilöllinen, ja tarpeettomien rajoitusten sijaan päänsärkypäiväkirja auttaa tunnistamaan omat laukaisijat luotettavammin.
Migreenin auraoireet#
Osalla migreenistä kärsivillä kohtausta edeltää niin sanottu aura. Auraoireita voivat olla näköhäiriöt, kuten välkkyvät valot tai sokeapisteet, puutuminen toisella kehon puolella tai puhevaikeudet. Aura kestää yleensä 20-60 minuuttia ja väistyy ennen päänsärkyvaihetta tai sen aikana. Auraoireiden tunnistaminen auttaa varautumaan tulevaan kohtaukseen ja aloittamaan kohtauslääkityksen ajoissa.
Ravintolisät ehkäisyssä#
Magnesium voi vähentää migreenien tiheyttä. Erityisesti magnesiumsitraatti ja -oksidi ovat tutkittuja muotoja, ja tavallinen annos ehkäisyssä on noin 300-400 mg vuorokaudessa. Riboflaviini eli B2-vitamiini ja koentsyymi Q10 ovat niin ikään saaneet tutkimusnäyttöä migreenin ehkäisyssä. Vaikutus alkaa yleensä näkyä vasta kahden tai kolmen kuukauden säännöllisen käytön jälkeen. Ravintolisien vaikutus ei ole yhtä vahva kuin lääkehoidon, mutta ne voivat olla osa kokonaisvaltaista ehkäisyä erityisesti lievemmissä tilanteissa.
Kohtauksen kulku ja varhainen toiminta#
Migreenikohtaus etenee yleensä neljässä vaiheessa. Ensimmäinen on ennakko-oireiden vaihe, joka voi alkaa jopa vuorokautta ennen varsinaista särkyä. Oireina voi olla haukottelu, makean himo, ärtyneisyys tai niskan jäykkyys. Auraoireet tulevat osalla seuraavaksi ja kestävät yleensä 20-60 minuuttia. Kolmas vaihe on itse päänsärky, joka voi kestää 4-72 tuntia ilman hoitoa. Viimeinen vaihe on jälkioireiden vaihe, jossa väsymys ja keskittymisvaikeudet voivat jatkua päivän tai kaksi.
Ennakko-oireiden tunnistaminen antaa ajan toimia. Kun lepoa, nesteytystä ja tarvittaessa lääkitystä ehtii järjestää ajoissa, kohtaus voi jäädä lievemmäksi tai joskus kokonaan tulematta.
Arjen vaikutus ja työnteko#
Migreeni vaikuttaa työhön ja arkeen monella tavalla myös kohtausten välissä. Väsymys, keskittymisen vaikeus ja jatkuva varuillaan olo kuluttavat. Työpäivän tauottaminen, näytön kirkkauden laskeminen ja säännölliset ruokailut vähentävät kuormitusta. Jos kohtauksia on toistuvasti ja ne haittaavat työntekoa, työterveydessä voidaan arvioida työolosuhteita ja tarvittavia mukautuksia. Unen säännöllisyyttä voi tukea pienillä rutiineilla. Kiinteä herätysaika myös viikonloppuisin on monelle tärkein yksittäinen muutos.
Milloin on hyvä hakeutua arvioon#
Jos migreenejä on yli neljä kuukaudessa, kohtaukset vaikeutuvat, särkylääkkeiden käyttö on toistuvaa ja runsasta tai migreeni rajoittaa arkea merkittävästi, hakeudu arvioon. Lääkäri voi arvioida ehkäisevän lääkityksen tarpeen. Myös äkillinen, ennestään tuntematon tai tavallisesta poikkeava päänsärky on syy hakeutua arvioon pikaisesti.
Syventävä osuus ja lähteet#
Migreenin ehkäisylääkitys on aiheellista, kun kohtauksia on tiheästi ja ne heikentävät elämänlaatua. Beetasalpaajat, trisykliset masennuslääkkeet ja epilepsialääkkeet ovat perinteisiä ehkäisylääkkeitä. Uudemmat CGRP-vasta-aineet ovat tuoneet uuden vaihtoehdon. Migreenin patofysiologia liittyy aivorungon ja kolmoishermon toimintahäiriöön, ja taustalla on geneettinen alttius. Ehkäisylääkityksen valinta perustuu yksilölliseen arvioon, jossa huomioidaan muut sairaudet ja elämäntilanne.
Syventävää tietoa: